Elintapamuutoksia tukeva verkkovalmennus oli päättynyt
marraskuussa hyvin tuloksin: yli kaksi kiloa rasvaa oli poistunut elimistöstäni kolmessa kuukaudessa. Joulukuu on useinkin aika haasteellinen ja meidän
tapauksessamme haasteellisuutta lisäsi Madeiran matka.
14. VIIKKO
Marraskuun viimeisenä päivänä olimme Sydänyhdistyksen
jouluaterialla. Se ei vielä näkynyt marraskuun ”tilastoissa”. Joulukuun alussa
istuin aika paljon tietokoneella, sillä kirjoittelen ennen joulua ystäville
joulukirjeen, jossa kerron, mitä meille on vuoden aikana tapahtunut. 70 kirjeen
kirjoittaminen kuvineen, tulostaminen, taittelu, kuoreen laittaminen ja
postimerkittäminen vei yllättävän paljon aikaa. Lisäksi kirjoitin valmiiksi
lokakuusta kertovan blogi-tekstini, varasin Madeiran matkan, ja luin Madeiran
matkaoppaita.
Liikuin viikon aikana runsaasti. Askelia kertyi yli 73 000
eli saavutin tavoitteeni keskimäärin 10 000 askelta päivässä.
Kestävyysharjoitteita oli lähes 7 tuntia ja lihaskuntaharjoittelua kolmena
kertana yhteensä 1tunti 55 minuuttia. Arkiliikunta jäi istumisten vuoksi
tavallista vähäisemmäksi, ja painoni nousi puoli kiloa, rasva lisääntyi melkein
puolellatoista kilolla ja lihas pieneni yli puoli kiloa.
15. VIIKKO
Vietimme sisarusteni ja heidän perheidensä kanssa joulua
jo joulukuun 8. päivä, sillä osa meistä olisi joulun aikaan ulkomailla. Samalla
matkalla kävimme mieheni kanssa tervehtimässä useita sukulaisia ja ystäviä.
Sain flunssan, ja palasin matkalta 38,8 asteen kuumeessa. Minun flunssani
parani kolmessa päivässä, mutta mieheni oli vuoteessa lähes viikon ja senkin
jälkeen paha yskä jatkui. Olimme luvanneet viedä kaksi kuntoiluystäväämme
jouluaterialle. Tein sen ilman miestäni, joka yski sängyn pohjissa.
Askelia minulle kertyi viikossa 32 836, mikä on alle
puolet tavoitteestani. Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua en tehnyt lainkaan.
Paino putosi 1,9 kiloa, mutta osa johtui yli kilon lihaksen vähenemisestä.
Rasva väheni 50 grammaa.
16. VIIKKO
Lauantaina meidät oli kutsuttu joulukahveille ystävien
luo. Jouduin taas menemään yksin. Sunnuntaina mieheni Ahti alkoi päästä sen
verran kuntoon, että pakkasi laukkunsa, ja maanantai-aamuna viiden aikaan
lähdimme ajamaan lentoasemalle. Madeiralla kävelimme paljon, mutta matka- ja
retkipäivät vähensivät askeleita. Niitä kertyi melkein 70 000.
Syöminen oli Madeiralla ongelmamme. Olimme kuvitelleet,
että siellä syötäisiin paljon vihanneksia, mutta olimme väärässä.
Buffét-aamiaisella ainut vihannes oli kokonaiset tomaatit. Ravintoloissakin oli
yleensä vähän vihanneksia. Ja mausteita madeiralaiset eivät mielestämme
osanneet käyttää. No, ehkä valkosipulia! Mutta sitä me inhoamme. Elimistöni
huusi vihanneksia. Se oli niin tottunut niihin. Hedelmiä oli runsaasti
tarjolla. Aamiaisellakin oli aina hedelmäsalaattia ja muita hedelmiä.
Madeiralla oli varmaan satoja ensimmäisestä joulusta kertovia asetelmia |
Madeiran matkalla tapahtui Verkkopuntari-projektin
kannalta yksi tosi kiva juttu: Olin luvannut palkita itseäni muulla tavalla
kuin ruoalla jokaisesta saavuttamastani puolen kilon rasvamäärän vähenemisestä.
Nyt palkitsin itseäni ensimmäisestä puolesta kilosta ostamalla itselleni tunnin
terapeuttisen hieronnan. Se oli todella nautinnollinen.
Painoni nousi 1,4 kiloa, mutta rasvan määrä pieneni
kolmanneskilon ja lihasta tuli kilo lisää. Varmaan runsaasta liikunnasta
johtuen. Liikuimme yli 7 tuntia seitsemässä päivässä. Lihaskuntoharjoittelua ei
ollut.
17. VIIKKO
Madeiran matkamme ulottui kolme päivää 17. viikolle.
Jouluaamuna viiden maissa olimme kotona. Lämpötila oli kotonamme sisällä 13
astetta. Luimme postilaatikkoon tulleet joulutervehdykset ulkovaatteet päällä.
Kuudelta aamulla kävin pipo päässä, hanskat kädessä ja villasukat jalassa sekä
kaksi peittoa päälläni nukkumaan. Niin alkoi joulunviettomme.
Tässä meidän oma seimiasetelmamme |
Olimme varanneet jotakin jouluista syötävää pakastimeen
ja jääkaappiin. Joulupiparit olivat ainoat leivonnaiset, joita söimme joulun
aikaan. Verensokerini reistaili matkan jälkeen, vaikka yritin saada sitä
kuntoon runsaalla liikunnalla. Aamuiset verensokeriarvot olivat alkaneet ennen
matkaa kutosella ja matkan jälkeen seiskalla. Aterianjälkeiset verensokeriarvot
olivat alkaneet vitosella, ja matkan jälkeen ne vaihtelivat 7,4:stä 10,5:een,
vaikka ateriat oli koostetta aikalailla entisentapaisesti. Tein ennätyksiä
sokeriarvoissa – mutta huonoon suuntaan.
Askelia kertyi runsaat 70 000. Kestävyysliikuntaa
oli melkein 8½ tuntia. Ohjatut liikuntatuokiot olivat edelleen joulutauolla, ja
lihaskuntoharjoittelua minulla ei ollut. Joulukuun kolmesta viimeisestä
päivästä kerron 18 viikon kohdalla, mutta joulukuun kokonaisluvuissa ne ovat
mukana.
ONGELMALLINEN JOULUKUU
Askelia sain keskimäärin reilut 10 000 päivässä
joulukuun toista viikkoa lukuun ottamatta, jolloin askelten määrä jäi reilusti
alle viiden tuhannen sairauteni vuoksi. Tämän vuoksi askeleita kertyi noin 9 000
päivää kohti. Vaikka toisella viikolla ei ollut kestävyysliikuntaa, joulukuussa
minulla oli kestävyysliikuntaa 26 tuntia 23 minuuttia eli keskimäärin 50
minuuttia päivässä. Se on paljon, koska se kertyi 24 päivässä. Lihaskuntoharjoittelua
minulla oli lähinnä vain joulukuun ensimmäisellä viikolla. Sitten sairastuin ja
ohjatut liikuntatunnit loppuivat. Lihaskuntoharjoittelua oli 2 tuntia 5
minuuttia joulukuun aikana.
Painoni nousi joulukuussa 300 grammaa. Lihaksen määrä
pieneni melkein kilon ja rasvan määrä lisääntyi yli 1,8 kiloa. Viskeraalinen
rasva oli tasolla 11 kolmea päivää lukuun ottamatta.
Vaikka joulukuussa mentiin takapakkia, on Verkkopuntari
auttanut minua kehonkoostumuksessa: Rasvaa on vähentynyt puoli kiloa, paino on
vähentynyt 700 grammaa ja vaarallisin rasva eli sisäelinrasva on vakiintunut
tasolle 11. Syyskuussa viskeraalinen rasva oli 20 päivänä tasolla 12,
lokakuussa 10 päivänä, marraskuussa 7 päivänä ja nyt joulukuussa enää 3 päivänä
tasolla 12. Suunta on siis kokonaisuudessaan takapakista huolimatta parempaan
päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti