MIRJAN SEITSEMÄN PÄIVÄN PIKADIEETTI

Ennen pääsiäistä on joillakin tapana paastota. "Myöhäset" saattavat myöhästyä. Pitkäperjantaina aloin valmistautua Seitsemän päivän pikadieettiin, jonka aloitin sitten lauantaina. Se perustuu jossain määrin Prentice Hallin julkaisemaan Anthony Norwellin (1996) kirjaan Itämainen 7 päivän pikalaihdutus. Kirja  julkaistiin alun perin 1974, ja siitä tuli lähes heti bestseller, koska se näytti toimivan. Norwell ei ollut lääkäri eikä tutkija. Hän oli ajattelija. On paljon asioita, joista olen Norwellin kanssa eri mieltä. Koska reilussa kahdessakymmenessä vuodessa tutkimus oli edistynyt ja näkemykset muuttuneet - teoksessa näytti olevan jopa virheitä -, kustantaja pyysi fil. tri John Heinermania tarkastamaan teoksen.

Heinerman oli tuolloin matkustellut Aasiassa 15 vuotta. Hän käytti tieteellistä työskentelytapaa vahvistaakseen kirjan tietoja ja yhdistääkseen niitä. Hän on kuvannut prosessia seuraavasti: Norwell rakensi talon, ts. kirjoitti kirjan, minä vahvistin perustuksia ja tein joitakin tärkeitä muutoksia siihen. Lopputuloksena oli täysin uudistettu talo, joka on tapetoitu entisen mallin mukaan, mutta jossa on tehty runsaasti vesijohto- ja sähkötöitä sekä muista perusparannuksia, jotka ovat tehneet talosta entistä toimivamman ja mukavamman.

Kirjassa on ristiriitaisuuksia. Syynä on varmaankin kaksi kirjoittajaa. Myös täysin uudistetun painoksen tekemisestä on kulunut lähes kaksikymmentä vuotta. Tutkimus on edelleen mennyt eteenpäin, ja havaitsen kirjassa ristiriitaisuuksia nykyisen ajattelun kanssa. En ole lääketieteen asiantuntija, mutta luen jonkin verran ravintoon ja terveyteen liittyviä kirjoja, tutkimuksia ja tekstejä. Niinpä sovellan teosta omalla tavallani. En väitä, että tapani soveltuisi sinulle, mutta ehkä saat siitä joitakin ideoita tai ajatuksia.

SEITSEMÄN PÄIVÄN PIKADIEETIN PERIAATTEITA

On kolme pääasiaa, jotka otin Norwellin-Heinermanin dieetistä omaan dieettiini. Ensimmäinen on nimi ja samalla siis pituus. Nimi on psykologisesti houkutteleva. On helppo uskoa pystyvänsä "säännöstelyyn" viikon ajan. Viikko on nopeasti ohi. Toisaalta tiedostan kyllä sen, että dieeteissä ratkaisevampaa kuin dieettiajan tapahtumat, on se, mitä tapahtuu dieetin jälkeen. Haluan kokeilla, löytyisikö dieetistä jotakin, jonka voisin sisällyttää elämäntapamuutoksiini. En ole koskaan ennen ollut varsinaisella dieetillä, jos ei 5:2-päiviäni lasketa dieetiksi.

Toinen asia on ennen dieettiä pidettävä päivän-parin paasto. Tällöin vatsa supistuu, ja siksi henkilö tulee sen jälkeen helposti kylläiseksi. Paasto pudottaa painoa, vaikkei sinänsä juuri laihdutakaan. Ruokasuolan sitoma neste puhdistuu kehosta. Tähän suositeltiin sitruunavesipaastoa. Valitsin päivän paaston sen helppouden takia.

Kolmas asiakokonaisuus liittyi syömiseen. Dieetin aikana syödään tuhat kilokaloria päivässä. Kaloreja ei lasketa, vaan uskotaan, että poistamalla tietyt ruoka-aineet ravinnosta ja säännöstelemällä tiettyjä annoskokoja, ei voi ylittää tuhatta kilokaloria. Pieni määrä voita on sallittua. Täysjyväleipä ja -riisi ovat sallittuja, jopa valkoinen riisi, jos ei ole saatavissa täysjyväriisiä, sillä riisi on dieetin perusta. Ainakin yksi ateria päivässä on riisipohjainen. Lihaa ei saa paistaa, ja sitä syödään kohtuudella ja vähärasvaisena.

Halusimme olla dieetin aikana ilman gluteenia, koska miehelläni on hyviä kokemuksia gluteenittomasta ruokavaliosta, vaikka hänellä ei ole varsinaista keliakiaa todettukaan. Nykyään lisätään miltei kaikkiin kaupan leipiin vehnägluteenia. Vehnä ja ruis ovat myös pitkälle jalostettuja. Valitsin aamiaisvaihtoehdoista kanamuna-aaimiaisen, jonka täysjyväleipäviipaleen, voin ja hillon vaihdoin vihanneksiin ja yhteen parapähkinään, joka tyydyttää päivän seleenitarpeen.

Lounaalla syödään vihanneskeittoa. Kaikki maan päällä kasvavat vihannekset ovat sallittuja hernettä ja maissia lukuunottamatta. Myös riisiateria on mahdollinen tai sekä vihanneskeitto että riisi. Tein sienistä, vihanneksista ja vähäisestä määrästä punaista quinoaa (proteiinipitoinen gluteeniton vilja) kattilallisen keittoa, joka riitti useaksi lounaaksi. Päivällinen oli aina riisiateria - desilitra riisiä ja halutessa 100 - 125 g vähärasvaista lihaa (ei sianlihaa), kalaa tai mereneläviä tai vihanneksia.

Kattilallinen vihannes-sieni-quinoakeittoa riitti usean päivän lounaaksi

Aterioita on kolme päivässä, mutta ne voi jakaa jopa kahdeksaan ateriaan. Vihanneskeittoa voi syödä rajoituksetta. Meillä oli päivässä 5-6 ateriaa, jos aamuinen hedelmä, marjat tai aloe vera lasketaan omaksi ateriakseen. Hedelmän, marjojen tai mehujen jälkeen pidimme vähintään kahdenkymmenen minuutin tauon ennen aamiaista, jotta hedelmät ja marjat ehtivät poistua mahalaukusta suolistoon, jonka seinämistä ne imeytyvät verenkiertoon. Lounaaksi söimme usein keittoa ja päivällisemme oli aina proteiineilla täydennetty raakariisipohjainen ateria. Dieetissä tulee syödä kreikkalaistyylistä maustamatonta jukurttia päivittäin. Söimme sitä yleensä iltaisin marjojen kera. Lähes aina marjoina oli ainakin mustikoita, koska muuten sinistä väriainetta, monelta sairaudelta suojaavaa antioksidanttia, ei olisi tullut lainkaan päivän aikana. Dieetissä sallittuja marjoja ovat vain mansikat, joten tässäkin rikoimme dieetin rajoja.

 Pähkinät ja oliiviöljy kuuluvat alkuperäisessä dieetissä kiellettyihin aineisiin. Pähkinät ovat kiellettyjä suuren rasvamääränsä vuoksi. Niiden sisältämät rasvat ovat kuitenkin hyviä rasvoja, ja korvasimme voin vähäisellä määrällä pähkinöitä tai siemeniä. Oliiviöljyn kielto perustui siihen, että se muuttuisi elimistössä rasvaksi. Maissiöljy on sen sijaan sallittu. En ole aikaisemmin törmännyt tällaisiin väitteisiin. Koska jotkut tutkijat ja lääkärit ovat sitä mieltä, että kylmäpuristettu kookosöljy on terveellisempää kuin oliiviöljy, söin yleensä 1 - 2 kertaa päivässä 1/2 tl kookosöljyä. Myös oliiviöljyä ja kylmäpuristettua rypsiöljyä käytimme joskus.

KUINKAS DIEETTI SUJUIKAAN?!?

Perjantaina oli paastopäivä. Join ainoastaan vettä tai sitruunamehulla "terästettyä" vettä, suunnilleen puolet juomistani oli pelkkää vettä ja puolet sitruunavettä. Olo oli melko hyvä lähes koko päivän. En näköjään ole tullut kahviriippuvaiseksi, koska minulle ei tullut päänsärkyä, vaikka juon lähes päivittäin kupillisen cappuccinoa. Pienen hetken (= 5-10 minuuttia) vähän heikotti. Kiersimme mieheni Ahdin kanssa kahdeksan kilometrin lenkin. Menimme nukkumaan tavallista aikaisemmin

Lauantaina oli mukava nousta punnitsemaan itseään. Paino oli pudonnut 1,8 kg, mikä ei tarkoittanut sitä, että olisin laihtunut, vaan johtui lähinnä nesteen poistumisesta elimistöstä. Tätä todisti sekin, että rasvaprosentti oli noussut 0,9:llä ja lihasprosentti laskenut 0,9 prosentilla.

Ensimmäiseksi join 0,3 dl granaattiomenamehua laimennettuna. Aamiaiseksi söin kaksi keitettyä kananmunaa, kaalisilppua, kesäkurpitsaa, kurkkua, vuohenputkia, paprikaa, tomaattia, yhden siivun lohta ja yhden parapähkinän sekä 1/2 tl:aa kylmäpuristettua kookosöljyä. Lounaaksi söin vihannes-sieni-quinoakeittoa, jota keitin valko- ja parsakaalista, sipulista, varsiselleristä, paprikasta, kuivatuista kangastateista, punaisesta quinoasta, tomaattisoseesta, kuivatuista keittovihanneksista, kuivatuista porkkanan, nokkosen ja varsisellerin lehdistä, pippurista sekä ruusu- ja vuorisuolasta. Tavallisen pöytäsuolan syönti on dieetin aikana kiellettyä. Jälkiruuaksi söin pienen Ola-omenan - itse kasvatetun ja tietenkin luomua. Keitto ei oikein maistunut minulle, ja söin sitä vain pienen lautasellisen. Onneksi Ahti piti siitä. Välipalaksi söin kolme tyrniä saadakseni keltaista väriä, C-vitamiinia ja Omega-3-rasvahappoja.

Ensimmäisen dieettipäivän aamiainen

Päivälliseksi keitin desilitran raakariisiä kummallekin. Söimme myös reilut 100 grammaa uunissa kypsennettyä lohta sekä salaattia. Maistui tosi hyvältä, ja olo tuli kylläiseksi. Iltapalaksi söimme desilitran kreikkalaista jukurttia ja mustikoita sekä 1 tl pellavarouhetta makeutettuna kahdella tipalla nestemäistä steviaa.

"Tappelimme" Ahdin kanssa lähes koko päivän erittäin myöhään syömäämme päivälliseen saakka. Johtui varmaan nälästä! Päivälliseen saakka oli nälkäinen olo, ja välillä syke oli tavallista korkeampi. Täyttävän päivällisen jälkeen olimme taas ystäviä. Koko päivän askelmääräni oli vain reilut 8 000 tavoitellun 10 000:n sijaan. Pari tuntia puuhastelin puutarhassa ja ruuanlaitto vei aika paljon aikaa.  Puhti oli poissa ainakin päivälliseen saakka, vaikka olin syönyt aamulla dieettisuositusten mukaisesti monivitamiini- ja kivennäisainetabletin. Se oli Greens Todayn 72 superruokaa sisältävä, energiaa lisäävä tabletti. Nälkä voitti superfoodien vaikutuksen! Päivällisen jälkeen otin toisen tabletin, ja tunsin oloni kaikin tavoin hyväksi. Sokeri- ja verenpainearvot olivat hyvät.

Sunnuntaiaamuna menin taas innokkaana punnitsemaan itseäni. Paino oli noussut 200 grammaa. Oletan, että nestettä oli alkanut sitoutua elimistöön, kun vielä humpsautin riisiin liikaa suolaa. Punnitseminen tapahtui noin tunnin aikaisemmin kuin edellisenä päivänä, millä myös oli pieni yhteys painoon. Tulokset näyttivät painoa lukuunottamatta melko hyviltä: rasvaprosentti oli laskenut 0,8:lla ja lihas oli noussut 0,6 prosentilla. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että sisäelinrasva oli laskenut yhdellä eli yhteentoista.

Punnitsemisen jälkeen söin puoli greippiä ja lähdin juoksemaan. Heti lenkin jälkeen söin puoli annosta SunWarriorin hamppu-, herne- ja karpaloproteiinia eli 50 kilokalorin edestä. Nytpä juuri tajuan, että herne kuului kiellettyjen vihannesten joukkoon!

Sunnuntain aamiainen oli muuten samanlainen kuin edellisenä päivänä, mutta söin vain yhden keitetyn kananmunan enkä lainkaan lohta. Lisäksi söin runsaasti raejuustoa ja hiukan hapankaalia. Lounaana oli jälleen keittoa, jonka kanssa oli juustoviipale. Keitto maistui nyt paremmalta. Jälkiruuaksi minulla oli Orlovski Senap -omena ja superfood-tabletti. Välipalaksi join 0,2 dl granaattiomenamehua vedellä laimennettuna. Päivällinen oli edellistä päivää aikaisemmin. Se oli samanlainen kuin edellisenä päivänä, paitsi että poltin riisit (vähän) pohjaan. Iltapalaksi oli kreikkalaista jukurttia sekä mustikoita, vadelmia ja muutama tyrni sekä Chian-siemeniä ja hiukan mantelirouhetta.

Emme tapelleet Ahdin kanssa lainkaan. Olo oli kaikin puolin hyvä. Syynä saattaa olla se, että emme olleet juurikaan nälkäisiä, kun siirsimme lounaan ja päivällisen edellispäivää aikaisemmaksi. Kävin juoksemassa 50 minuuttia, kävelemässä 15 minuuttia ja juoksin intervallijuoksua 16 minuuttia. Askeleita tuli yli 17 000. Lisäksi puuhastelin puutarhassa. Oli niin lämmintä, että söimme lounaankin puutarhassa.

Maanantaina odotin jännityksellä punnitsemistuloksia. Paino oli laskenut 400 grammaa edellisestä päivästä ja kaksi kiloa perjantaista. Rasvaprosentti oli laskenut 0,5 edellisestä aamusta ja 0,2 perjantaista. Lihasprosentti oli noussut 0,2 edellisestä aamusta ja laskenut 0,1 perjantaista. Sisäelinrasva oli edelleen 11 eli yhtä alempi kuin dieettiä aloittaessani.

Varhaisaamiaiseksi join granaattiomenamehua. Aamiaiseksi söin keitetyn luomukananmunan, kaalisilppua, kesäkurpitsaa, kurkkua, vuohenputkia, paprikaa, tomaattia, hapankaalia ja yhden parapähkinän sekä 1/2 teelusikallista kylmäpuristettua kookosöljyä. Lounaaksi söin vihannes-sieni-quinoakeittoa - hieman isomman annoksen kuin edellisenä päivänä. Jälkiruuaksi join rasvattomaan maitoon tehdyn cappuccinon. Kahvinjuonti on dieetin aikana sallittu, mutta tämä oli ensimmäinen kahvikupilliseni dieetin aikana.

Päivälliseksi söin 50 grammaa voi-curryseoksessa marinoituja grillattuja isoja katkarapuja sekä desilitran raakariisiä ja salaattia. Voihan on dieetissä sallittu.  Iltapalaksi söin kreikkalaista jukurttia ja marjoja. Minua alkoi kuitenkin pelottaa, että voi (ja jukurtin rasva) tukkivat verisuoneni, sillä kovaa rasvaa kohti pitäisi syödä kaksinkertainen määrä pehmeitä rasvoja. Niinpä autoin tilannetta vähän syömällä viisi pecan-pähkinää. teelusikallisen rypsiöljyä sekä tyrnejä. Tyrnien siementen lisäksi tyrnien hedelmälihassa on paljon omega-3 -rasvahappoja.

Olo oli muuten hyvä, mutta syke nousi yllättäen noin viideksi minuutiksi 90:een ja jossain vaiheessa illalla tuntui siltä kuin veri ei kiertäisi kunnolla sääriin ja varpaisiin asti. Kävelin puolen tunnin lenkin, ja askelia sain reilut 10 000. Puutarhassa puuhastelin 3 1/2 tuntia nauttien auringonpaisteesta ja lämmöstä kevyitä töitä tehden.

Tiistaina jouduin punnitsemaan itseni pari tuntia maanantaita aikaisemmin töihinmenon vuoksi. Painoni oli noussut 200 grammaa edellisestä päivästä, rasvaprosentti laskenut 0,8:lla ja lihasprosentti noussut 0,5:lla. Sisäelinrasva oli pysynyt entisellään. Painonnousu on varmaan yhteydessä varhaisempaan punnitsemisaikaan. Ilmeisesti paino olisi ollut suunnilleen sama kuin maanantaina, jos punnitsemisaika olisi ollut sama. Maanantain kevyt lyhyt lenkki ja vaivoin hankitut 10 000 askelta eivät oikein riittäneet tuloksen saantiin, kun "ylimääräisenä" olin syönyt illalla pähkinöitä, marjoja ja rypsiöljyä. Dieetti ilmeisesti kuitenkin vaikutti rasvojen vähenemiseen.

Tiistaina söin ensimmäiseksi mustikoita sekä hiukan vadelmia ja tyrniä sekä aloe vera -mehua. Parinkymmenen minuutin kuluttua söin keitetyn kananmunan, kaalisilppua, lohiviipaleen, kurkkua, tomaattia, raejuustoa ja parapähkinän. Lounaaksi söin taas sitä vähemmän hyvää sieni-vihannes-quinoakeittoa, jonka tosin saisi paremmaksi lisäämällä suolaa, sekä juustoviipaleen.

Iltapäivällä minulla oli meno terveystarkastukseen ja jonkin aikaa sen jälkeen menimme katsomaan Nooa-elokuvaa elokuvateatteriin. Kävimme mieheni kanssa ennen sitä PandaHutissa syömässä kumpikin 1/2 annosta sipulihärkää ja riisiä. Elokuvissa huomasin naposteluhimon iskevän. Olimme ostaneet cashew-pähkinöitä pienen pussillisen sekä luomuomenan kummallekin. Vajaa kaksikymmentä pähkinää tuli naposteltua. Elokuvan jälkeen teimme kotona vihannespaistosta kaalista, kesäkurpitsasta, sipulista, tomaatista ja maapähkinöistä paistaen sen oliiviöljyssä ja maustaen sen soijakastikkeella ja curryllä. Vaikka dieetissä oliiviöljy on kielletty.  Söin paistosta pienen annoksen raejuuston kera. Paistos maistui oikein hyvältä. Jälkiruuaksi join kupillisen cappuccinoa.

Tiistaipäivä oli liikunnallisesti aika huono, mutta aika ei oikein riittänyt. Kävin kyllä juoksemassa puolen tunnin lenkin  ja kävelin 8 minuuttia, mutta 8 000 askeleen saavuttaminen tuotti tuskaa. Osa askelten vähäisyydestä saattaa johtua askelmittarista  :). Ihan tosissaan. Töissäolon ja lenkin sekä kaupassakäynnin jälkeen askelia oli alle neljätuhatta, vaikka yleensä pelkästään tuollaisen lenkin jälkeen askelia on miltei 5 000. Päivän aikana istuin luvattoman paljon: töissä istuin paikallani, samoin syödessäni - ja söin useita kertoja -, ja elokuva kesti kolmatta tuntia. Sitten vielä tätä kirjoittaessanikin istun. Jälleen oli jossain vaiheessa sellainen tunne kuin veri ei kiertäisi jalkoihin asti.

Keskiviikon punnitsemistulokset olivat seuraavat: paino oli noussut 300 grammaa, rasvaprosentti laskenut 0,3 prosenttia ja lihasprosentti noussut 0,2 prosenttia tiistaista. Painonnousun syynä olivat varmaan ylimääräiset kalorit ja paljo istuminen. Rasva- ja lihasprosenttien paranemista selittää ainakin osittain painonnousu: samalla rasvamäärällä painavamman rasvaprosentti on pienempi.

Varhaisaamiaiseksi söin mustikoita sekä muutaman tyrnin ja vadelman. Aamiaiseksi söin kananmunan, varhaiskaalisilppua, kirsikkatomaatteja, kurkkua, hapankaalia, parapähkinän ja raejuustoa. Lounaaksi söin loput vihanneskeitosta sekä desilitran kreikkalaistyylistä jukurttia, mustikoiden, auringonkukansiementen (1 tl), pellavarouheen (1/2 tl) ja yhden stevia-tipan kanssa sekä cappuccinon. Väliateriaksi söin edellisenä päivänä tehtyä kasvispaistosta, raejuustoa, tomaattia sekä omasta puutarhasta viime syksynä poimitun maakellarissa säilytetyn Ola-luomuomenan. Päivälliseksi söin desilitran keitettyä raakariisiä, 80 grammaa grillattuja öljy-curryssa marinoituja isoja katkarapuja ja salaattia. Välipalaksi söin kaksi viipaletta suolalihaa, rasvaprosentti 2, jotka muuten olisivat menneet vanhoiksi. Iltapalaksi söin mansikoita, jotka alkuperäisen dieetin mukaan olivat ainoat sallitut marjat dieetin aikana.

Ennen iltapalaa jalkani puutuivat entistä pahemmin, ja huolestuin. Olen syönyt 1/2 vuotta lisäravinteena mietoa R-lipoiinihappoa aamuisin. Lopetin sen ottamisen, kun aloitin dieetin. Aamulla olin aloittanut jälleen sen ottamisen, muttei se ainakaan heti auttanut. Mieheni hieroi hiukan jalkojani. Söin pari teelusikallista kurpitsansiemeniä ja teelusikallisen auringonkukansiemeniä sekä teelusikallisen extra virgin -oliiviöljyä, kun pelkäsin, että kovat rasvat tukkivat verisuoniani. Oloni helpottui. En tiedä, tuliko helpotus psyykkisistä vai fyysisistä syistä. Lievää puutuneisuutta oli jaloissani koko illan. Kävin iltahämärissä puolen tunnin kävelylenkillä.

Torstai-aamuna painoni oli laskenut 200 grammaa, mutta rasvaprosenttini oli noussut ensimmäistä kertaa dieetin aikana. Se oli noussut 0,2 prosentilla ja lihasprosentti oli laskenut 0,1:llä. Sisäelinrasva oli edelleen 11. Varhaisaamiaisena meillä oli mansikoita. Aamiaisella söin keitetyn kananmunan, hapankaalia, varhaiskaalisilppua, tomaattia, kurkkua, raejuustoa ja parapähkinän.

Lounaaksi söimme salaatteja ja metsäsienikeittoa. Kaupassa oli maistiaisina tuorejuustoja suolakeksillä. Minulla oli jo nälkä, ja maistoin niitä. Vasta maistamisen jälkeen tajusin, että kekseissä oli gluteenia. No, itämaisessa dieetissähän gluteeni ei ole kiellettyä. Välipalaksi söin kukkakaalikeittoa ja raejuustoa ja cappuccinon sekä puolikkaan appelsiinia. Päivälliseksi söin desilitran raakariisiä ja 200 grammaa kanaa unkarilaisittain. Kanan osuus ruuassa oli noin 100 grammaa. Iltapalaksi söin desilitran kreikkalaistyylistä jukurttia ja palmusokerilla maustettua pakastemansikkasosetta, mustikoita, 1/2 tl pellavarouhetta ja teelusikallisen mantelirouhetta.

Vointini oli oikein hyvä. En oikeastaan tuntenut puutumusta jaloissani koko päivänä. Aamulla olin ottanut 300 mg:n tabletin R-lipoiinihappoa edellispäiväisen 100 gramman sijaan. En osaa sanoa, auttoiko se. Alan vähän epäillä, että tuoli on tukkinut verisuoniani istuessani. Iltahämärissä juoksin reilun puolen tunnin lenkin.

Huomenna on viimeinen dieettipäivä ja lauantaiaamuna näen tulokset. Alan henkisesti varustautua lopetukseen. Meille tulee lauantaina ruoka- ja yövieraita, ja minun on "pakko" tehdä juustokakku. Pelkään, että vieraille ruokien laittaminen ei osu minulle sopivimpaan aikaan. Juustokakkuun en aio laittaa tavallista valkoista tai hedelmäsokeria, enkä aio "santsata" kakkua.

Perjantaina painoni oli laskenut 300 grammaa, mutta rasvaprosentti oli noussut 0,7:llä ja lihasprosentti laskenut 0,4:llä. Sisäelinrasva oli ennallaan. Varhaisaamiaiseksi join 0,3 dli granaattiomenamehua ja aamiaiskesi söin desilitran kauraryyneistä, leseistä ja pellavarouheesta tehtyä puuroa luomukevytmaidon kera, keitetyn luomumunan, kaalisilppua, puolikkaan isoa tomaattia, 5 cm kurkkua ja raejuustoa sekä parapähkinän.

Lounaaksi söin 125 g paahdettua kanaa sekä salaatin, jossa oli mukana avokadoa, joka alkuperäisessä dieetissä oli kiellettyä. Jälkiruuaksi join cappuccinon. Välipalaksi söin 1 dl:n kukkakaalisosekeittoa, yhden riisikakun sekä omenan. Ja vielä cappuccinonkin! Päivälliseksi söin vajaan desin keitettyä raakariisiä sekä 100 grammaa marinoituja, grillattuja katkarapuja. Iltapalaksi söin pienen annoksen salaattia sekä reilu 1/2 desiä 10 prosenttista kreikkalaistyylistä jukurttia palmusokerilla (GI 38) maustetun mansikkasoseen kera.

En ollut perjantaina ansiotyössä. Aamiaisen jälkeen lähdimme perjantaisen tapamme mukaan kuntosalille noin tunniksi ja sen jälkeen meillä oli 45 minuutin vesijumppa. Lounaan söimme kaupungilla. Sen jälkeen kävimme kaupoissa ja ajoimme parikymmentä kilometriä postiin.  Matka kesti yhteensä yli seitsemän tuntia. Illalla tein kolme tuntia puutarhatöitä ja kolme tuntia siivosin, leivoin ja laitoin ruokaa. Olo oli koko päivän erittäin hyvä, vaikka olin lähtökiireessä unohtanut ottaa verenpainelääkkeet ja siis myös R-lipoiinihapon. Liikuntahan onneksi laskee verenpainetta.

Lauantaiaamuna pyrin punnitsemaan itseni samaan kellonaikaan kuin punnitsin itseni dieetin aloituspäivänä eli kymmenen maissa. Tiistaista perjantaihin olin punninnut noin kello kahdeksalta, koska olin silloin töissä tai perjantaina kuntosalille lähdössä. Painoni oli noussut perjantaista 100 grammaa, rasvaprosenttini oli laskenut 0,6 % ja lihas noussut 0,9 prosenttia. Sisäelinrasva oli edelleen yksitoista

LOPPUPÄÄTELMÄT SEITSEMÄN PÄIVÄN DIEETISTÄ

Dieettiin valmistelupäivän paasto sai mahalaukun pienenemään, eikä tarvetta santsaamiseen yleensä ollut. Loppua kohden aterioiden määrä kasvoi, ja ehkä kalorimääräkin sen mukana. Mahalaukun pitäminen pienenä olisi varmaan hyvä keino painon säännöstelyyn jatkossakin.

Paino laski ensimmäisenä eli dieettiin valmistavana päivänä 1,8 kg ja nousi siitä suurimmillaan puoli kiloa, mikä johtui osittain aikaisemmasta punnitusajasta. Painon kokonaispudotus oli 1,9 kiloa. Rasvaprosentti laski kaksi prosenttia ja lihaksen määrä kokonaispainosta nousi prosentin. Sisäelinrasva laski dieetin ja paaston aikana yhden yksikön.

Jos olisin jättänyt lisätyn suolan (lähes) kokonaan pois, paino olisi ehkä pudonnut enemmänkin. Loppuaikoina aterioidemme lukumäärä nousi ja ilmeisesti myös kalorimäärä. Liikuntaa harrastimme hiukan vähemmän kuin tavallisesti. Yleensä käymme perjantaisin kuntosalilla ja vesijumpassa, jotka nyt jäivät toisena pääsiäispäivänä kokonaan pois. Sunnuntain lenkki oli sitä vastoin tavallista tehokkaampi, sillä yleensä kävelen kahdeksan kilometrin lenkkini, ja nyt juoksin siitä suurimman osan. Yleensä juoksen puoli tuntia kahdesti viikossa, ja niin tein nytkin. Hyötyliikuntaa oli joinakin päivinä tavanomaista vähemmän, sillä vähäisen energiansaannin vuoksi oli joskus "veto" poissa, enkä saavuttanut joka päivä 10 000 askelta.

Aamiainen oli viimeistä perjantaita lukuun ottamatta samantapainen: munaa ja vihanneksia ja parapähkinä sekä useimmiten myös raejuustoa, joskus myös kalaa. Varhaisaamiaisella vaihtelivat marjat, hedelmänpuolikas, granaattiomena- ja aloe vera -mehu. Lounaalla oli useimmiten vihanneskeittoa, mutta vihannespaistos ja salaatit + keitto olivat myös mahdollisia. Päivällisellä oli aina desilitra raakariisiä ja 65 - 100 g kalaa, mereneläviä tai kanaa. Iltapalaksi oli useimmiten marjoja, jukurttia ja siemeniä.

Erityisen tyytyväinen olen rasvojen vähenemiseen. Edellisen kerran rasvaprosenttini on ollut tätä pienempi kahtena päivänä joulukuun alkupuolella, mutta silloin painoni oli loppupainoani suurempi, mikä pienentää rasvaprosentin määrää. Myös pari kertaa syyskuun alkupuolella rasvaprosenttini oli tätä pienempi, mutta myös silloin painoni oli hiukan korkeampi. Itse asiassa pitää mennä heinäkuuhun 2013, että päästään yhtä hyviin tuloksiin.

Kaikkien nopeiden hiilihydraattien poisto ruokavaliosta ja pienet annoskoot olivat dieetissä keskeisiä. Ratkaisevaa dieetin onnistumisen kannalta ovat kuitenkin dieetin lopulliset seuraukset. Jos dieetistä jää pysyviä tuloksia, olen valmis pitämään sen joskus uudestaankin. Seuraavalla kerralla en jättäisi R-lipoeenihappoa pois dieettiä aloittaessani ja yrittäisin pitää vihanneskeiton päivittäin lounaana sekä väliaterioita lisätessäni yrittäisin pienentää pääaterioita. Suolaa käyttäisin tätä kertaa säästeliäämmin.